Oho, ei voi olla... mitääh? Mitä sanoit? Pelkkää paskaa? Surkeetako? Siis mun elämä vai? Sucks!!


Ville räppää tässä pomminpurkajan asussaan pienen vinkin, joka liittyy tuolla yläkulmassa olevaan ruksiin. Sitä voi käyttää, jos hirvittää lukea, sillä täällä vain sama päätön meno jatkuu, niin että heikommat ne pyörtyy.
Kukahan toi rumpuja paukuttava tyyppi muuten on? Ei aavistustakaan. Se vaan tuli sisään ja alkoi soittaa.



Oh, shit, taas tulee näitä laskuja. Noh, olemmehan rakentaneet taloa ja ostaneet kaikenlaista tarpeellista. Kannattaa herätä aamulla, niin voi maksaa laskut ajallaan, tuumaa Ville.



Tiinalle maistuu ruoka. Hei älä nyt ahmi niin kauheasti. Muista, ettei Ville pidä lihavista.



Nyt kun Ville ja Tiina asuvat yhdessä, he ovat siis rakentaneet taloon lisäkerroksia. Lisää tilaa tarvitaan, jos vaikka tulisi perheenlisäystä. Hei kuule, sanoo Ville, nyt kun ollaan saatu yläkerta valmiiksi, niin eikö siirrettäisi tämä makkari sinne ja tehdään tähän musiikkihuone. - Siistiä, toteaa Tiina.



Muutto kävikin näppärästi. Ja täällä uudessa makuuhuoneessa on oikein mukava pelehtiä ja muhinoida. Voisimme varmaan esitellä taloa noille, ehdottaa Tiina. - Joo, se on ihan hyvä idea, vastaa Ville, mutta ehkä vähän myöhemmin. Nyt tekee mieli lähteä bilettämään Stadiin. Tiedän siellä yhden kivan mestan.  - Okei, lähdetäänkö heti sinne?



Niinpä sitten lähdettiinkin saman tien. Kello ei kuitenkaan ollut vielä kovin paljon, niin että Ville ennätti käydä vielä tekemässä muutamia ostoksia Tavarataivaassa. Hän osti pc-pelin ja mystisistä asioista kertovan lehden. Villehän on kovin kiinnostunut kaikesta mystisestä. Samalla hän osti myös uusia vaatteita. Ville alkaa olla kohta aikamoinen rättikauppias.



Sitten myöhemmin Stadin viileimmässä menomestassa Ville tapasi pitkästä aikaa vanhan tuttavansa Jussi HowManyn, joka on juuri alkanut Rock Radion uuden vampyyriohjelman vetäjäksi. Hän oli tullut tänne lainavaatteissa etsimään haastateltavia. Ville kertoi, että taustalla magnetohytkyttimen luona joraava alien on vampyyri ja nimeltään Stella. Jussi kiittää tiedosta ja lupaa jututtaa Stellaa ohjelmaansa varten.
Kukaan ei käsitä, mitä Tiina oikein hymyilee itsekseen. Onkohan hän jotenkin vinksahtanut?




No no Tiina, älä nyt sentään pahoinpitele Jussia! Ja taas tuo mielipuolinen hymy. Nautitko miehen lyömisestä kenties?




Villellä on näköjään vieläkin tunteita Stellaa kohtaan. Sen jälkeen kun hän on äkännyt Stellan, hän ei ole kiinnostunut enää mistään muusta ja hänen toljottava katseensa seuraa Stellan jokaista liikettä, niin että pää vain keikkuu. Tosi hilpeää katsella sitä, heh. Sillä välin Jussi HowMany ja Tiina keskustelevat pommeista. Isot ovat Tiinan mielestä parhaita. Mitä sinä Tiina muka niistä tiedät? Onkohan Tiinalla väkivaltainen luonne? Jos on, niin Villen on sitten varmaan oltava varuillaan tai hänellä on kohta silmä mustana. Toisaalta, sehän ei olisi mitään uutta.



Ville onnistuu viimein kiinnittämään Stellan huomion itseensä ja sanoo soittavansa tälle lähiaikoina. Stella osoittaa sormella Tiinaa ja sanoo, Ville sun avovaimo on tuolla, kuinka sä kehtaat. Ja sitäpaitsi mulla on nyt vähän kiire, sillä kohta on aamu ja mun pitää lähteä. Mutta soita vaan mulle silti, jos viitsit.
Ja niin hän lähti vauhdikkaasti ruumisarkkuunsa nukkumaan, koska aurinko oli jo nousemassa.



Sitten Ville alkaa yllättäen kerätä tiskejä. Lopeta nyt jo, hyvä mies. Et sinä ole täällä tarjoilijana! Mitähän, jos lähtisit kotiin siitä sinäkin.



Päivä onkin jo valjennut ja niinpä Ville panee lautaset lattialle. Hän muistaa Tiinan ja tähyilee ympärilleen, että minnekäs se muija on mennyt. Tiina on tavannut Gunterin ja hengaa nyt tämän kanssa. Mitäs te pojat siinä oikein mulkoilette? Ettekö ole ennen servoa nähneet? Varokaa ettei niskat nyrjähdä!



Kotona jälleen Tiinalla on Villelle hiukan asiaa: Ville kulta, meille tulee vauva. Eikö olekin ihanaa!



Mitähän Ville oikeasti ajattelee? Voiko tästä ilmeestä päätellä, että hän ei aio kosia Tiinaa, vaikka vauva onkin tulossa?



Nuuh-nuuh... missähän tämä sormi on ollut? Voi ei Ville, lopeta se nuuskiminen. Mutta kun Ville tykkää hajuista... Paskaa varmaan taas...



Tiinalla on hiukan luppoaikaa ja hän koettaa kalaonneaan, sillä pihaan ilmestyi yllättäen lampi asukkaiden iloksi. Komea jättiahven, Tiina. Siinä sinulla riittää syömistä, sillä Ville on kasvissyöjä.



Ville on lähdössä töihin mysteerimatkailijan asussaan. Olet kyllä tosi söpö, mutta voisit silti käydä stailattavana. Tukkakin hapsottaa miten sattuu. Haluaisin nähdä paremmin sinun kauniit silmäsi, siis jos sinulla ylipäätään on toinenkin silmä...



Stadissa on aloittanut uusi stylisti. Nimeltään hän on Slark Gabbel ja sinnehän Ville ja Tiina suuntaavatkin seuraavaksi. Mutta eikö ympäristön sotkuisuus yhtään herätä epäluuloja? Ja kummallinen nimikin. Slark selittää, että hän on Peräkylän pohjanperältä, jossa hänen vanhempansa ihailivat Clark Gablea ja halusivat nimetä poikansa tämän mukaan, mutta antoivat kuitenkin hänelle simimmän version nimestä. Tiina istahtaa ensimmäisenä stailattavaksi.



Slark käy ripeästi toimeen kuin vanha tekijä ainakin.



Kun pölypilvi on laskeutunut, paljastuu lopputulos, joka on ...  Oho...




Sitten onkin Villen vuoro. - Slark, älä tee mulle tuollaista meikkiä, sanoo Ville. Tukka pitää siistiä, niin että silmät näkyvät. - En tee sellaista meikkiä, lupaa Slark. Lyhennän hiukset.



Slark pitää lupauksensa. Ei ole samanlainen meikki ja hiukset lyhennetty... Ville on raivona.




Pelaaja halusi kyllä nähdä silmäni, mutta eikö tämä sentään ole jo vähän liikaa? Mihin mun tukkani on kadonnut? Vaadin selitystä!!  - Oh fuck, irvistelee Slark nolona. (En yhtään ymmärrä, miten tässä näin kävi, hän ajattelee). Sinä et nyt käsitä, tämä on Paraisilla viimeisin suuntaus, hän yrittää sitten. Tämä tyyli sopii sinulle loistavasti, koska se korostaa silmiäsi! - Ja pah, tyrmää Ville moisen selittelyn.
Tiina ei ole huomannut mitään outoa, vaan mutustelee tyytyväisenä Slarkin leivät. Hänellä on nykyään jatkuvasti kova nälkä.



Riitahan siitä tuli, kun Slark ei suostunut myöntämään virhettään eikä kuuntelemaan valitusta. Hänen mielestään asiakas ei suinkaan ole oikeassa, vaan ihan tomppeli, kun ei tajua omaa parastaan. Tiina on tyrmstynyt ja haluaa lähteä pois mahdollisimman pian. Hänta pissattaa, mutta hän ei voi käydä noin siivottomassa vessassa. Ties minkä taudin sieltä voi saada.



Lopulta vihaiset asiakkaat poistuvat tästä läävästä ja Slark jää surkeana miettimään, mahtoivatko he huomata, ettei hän ole ikinä ennen tehnyt tätä hommaa... ei ne ehkä mitään huomanneet...

Mahtavat silmät, totta tosiaan! Ja rupia nenän päällä ja suupielessä. Hyvää työtä Slark.




Mitäs nyt, Ville? Tiina haluaa mennä kotiin, sillä hän on väsynyt. Mene vain, mä käyn vielä tässä lähellä asuvan ystäväni Jussin luona, sanoo Ville.

Jussi HowMany hämmästyy Villen outoa kuosia, mutta tottuu sitten siihen nopeasti. Kyllä Ville on aina sama hurmaava Ville, vaikka olisikin vähän ... no kuinka sen nyt sanoisi...ööh... tai oikeastaan aika ihanat silmät, miettii Jussi... hmmm...




Sisällä Jussin olohuoneessa sitten tapahtuu jotain, ehkä jonkun mielestä odottamatonta. Mutta mehän emme ylläty mistään. Varsinkin ne osasivat odottaa jotain tällaista, jotka muistavat vanhat seiskapäivää ym roskalehtien lööpit parin vuoden takaa. Nami maiskis. (Lisäys: tämä tapahtui siis ihan oma-aloitteisesti, klikkasin vain hyvästele ja pojat alkoivat imutella)




Mä olen smoooth opereitaaah. Tämä ei jää tähän, lupaa Jussi HowMany ja iskee silmää.






Seuraavassa jaksossa näemme, menevätkö Tiina ja Ville uudelleen stailattavaksi Slarkille, saavatko he tytön vai pojan ja voipi olla, että näemme samalla hiukan enemmän heidän taloaankin. Seuraamme myös Jussin työn edistymistä radiotoimittajana. Pystyykö hän haastattelemaan vampyyreita muuttumatta itsekin sellaiseksi?