01.jpg
Poikkeuksellisen kireät pakkaset koettelivat Elboniaa ja vampyyreiden talo lepäsi uneliaana paksun lumivaipan peitossa. Talo kätki uumeniinsa kuitenkin enemmän elämää, kuin olisi päältä katsoen luullut.


02.jpg
Vlad Draculan poika Nocturno oli oikea kiljukaula eikä Vlad-parka saanut hetkenkään rauhaa arkussaan. Taas hän heräsi kesken uniensa (kuten vastuullisen vanhemman tietysti pitääkin) ja nousi silkkipyjamassaan katsomaan, mikä lapsella oli hätänä. Nocturno vain kaipasi isäänsä ja huusi ikävissään.



03.jpg
Myös Håkan tuli kurkkaamaan huoneeseen, oliko kaikki hyvin. Hän oli huolissaan isäntänsä terveydestä, joka ei kestänyt päivänvaloa. Taas hän oli alkanut savuta uhkaavasti. - Antaisit nyt pojan minulle ja kävisit itse takaisin arkkuun, kehotti Håkan. Ennätät nukkua vielä pari tuntia ennen pimeäntuloa. Kyllä minä leikin Nocturnon kanssa.


04.jpg
Illan tullen Vlad nousi virkistyneenä arkustaan ja opetti sitkeästi Nocturnoa kävelemään.


05.jpg
Myös pottakasvatus oli Vladin mielestä tärkeää. Mutta onkohan hän käsittänyt jotakin aivan väärin? Lapsellahan on housut jalassa. Kannattaisikohan ottaa lapselta housut ensin alas, ennen kuin istuttaa potalle?


06.jpg
Sitten tuli Nocturnon syntymäpäivä ja Vlad saattoi vain ihmetellä, miksei poika ollut enempää isänsä näköinen. Nocturnolle maistui kakku.



07.jpg
Hip-hei hurraa! Nocturno oli vain niin kovin iloinen, että pääsi vihdoin aloittamaan koulunkäynnin. Vähät siitä, että muut lapset nimittivät häntä Kermitiksi.


08.jpg
Sitten yhtenä päivänä Håkan leipoi valtavat määrät joulupipareita, jotta Joulupukki tajuaisi tulla käymään tässäkin huushollissa. Mahtava piparintuoksu täytti koko talon ja levisi aina kadulle asti. Illalla Joulupukki saapuikin ja jotain kilttiä nämä simit olivat varmaankin tehneet, sillä hän toi heille lahjaksi R2D2-robotin. Ihan mukava lahja, jolla Joulupukki ajatteli muistaa erityisesti hyvänä isänä kunnostautunutta Vladia.


09.jpg
Vlad puri epätoivoisena hammasta sen vuoksi, että Joulupukki toi sen lahjan nimenomaan hänelle. - Mikä nöyryytys! Jotain on mennyt pahasti pieleen jossain vaiheessa. Minähän olen pahuuden ruumiillistuma! Kaikkien tulisi pelätä minua, parahti Vlad vaaniessaan uusia uhreja talvisessa puistossa. Hän päätti kostaa kaiken kokemansa hyvyyden aiheuttamalla paljon pahaa. Alkaisi ennenäkemättömän julma murhenäytelmien sarja, josta ei Elbonia toipuisi koskaan. - Sittenpä tulette tuntemaan, millainen on oikea Vlad Dracula! tuumi tämä Pimeyden Ruhtinas.

Pian paikallislehti Elbonian Seutu kirjoittikin etusivullaan oudoista tapahtumista Jokivarren puistossa. Simit eivät enää uskaltaneet käydä yksinään siellä kävelemässä pelätessään vampyyrihyökkäystä.



09a.jpg
Nannan ja Burtonin tontilla kesä oli kääntymässä syksypuolelle, mutta lämmintä riitti silti vielä eikä syksyn lähestymistä huomannut muusta kuin pihapuun kellastumisesta.



10.jpg
Olisi varmaankin kannattanut aidata tontti paremmin, sillä eräänä iltana takapihalle oli kävellyt raudikko hevonen. Siellä se söi ruohoa kaikessa rauhassa, kun talon naiset huomasivat tulokkaan ja piirittivät sen. - Kaunein eläin mitä olen ikinä nähnyt, huokasi Nanna. - Mistä se tänne on oikein tullut? Voidaanko me pitää se? ihmetteli Nadia ja oli aivan täpinöissään.


11.jpg
Nadia huusi: - Isi, isi tule pian tänne! Tule katsomaan, täällä on hevonen! Isi se on ihku, mä haluan pitää sen! Saanhan, isi, saanhan!
Guttan arveli, että eläin oli karannut naapurista ja että pitäisi heti ajaa se takaisin sinne mistä se oli tullutkin - pois nurmikkoa tallaamasta. Haisikin niin pahalle, hyh! Toisaalta hevosenlanta tekisi hyvää mun ruusuille hmmm...
Nanna ajatteli vain rahanmenoa ja etteivät he naapurin hevosta voi omia. Muutenkin hevosen pitäminen maksaisi mansikoita. Nehän syövätkin aivan valtavasti.
Hevonen ajatteli, että tuossapa iso mehukas puna-apila, mmm ruoho on tosiaan vihreämpää.


12.jpg
Burton oli jo käynyt yöpuulle ja tuli takapihalle pyjama päällä. Hän ei ollut ennen nähnyt hevosta näin läheltä ja pelkäsi taputtaa sitä. Hepo oli kuitenkin luonteeltaan siitä rauhallisimmasta päästä ja näytti nauttivan kyhnytyksestä. Se ojensi kaulaansa lähemmäs haluten selvästi lisää. - Kiltti heppa, kiltti heppa, toisteli Burton tyhmänä, kun ei muutakaan sanottavaa keksinyt.
Hevonen ajatteli, että et sitten tajunnut tuoda porkkanoita mulle, torvi.


13.jpg
Siinä samassa Nanna alkoi synnyttää. Kaikkien katseet kääntyivät - hepo mukaanlukien - kohti iloista perhetapahtumaa. Nadia vain ei kestänyt katsella eikä kuunnella. Myös hevosen silmät laajenivat kauhusta. Burton oli taas niin mielettömän rakastunut vaimoonsa, koska tämä lahjoittaisi hänelle sen kauan kaivatun perillisen. - Kunpa se olisi poika, toivoi Burton hiljaa mielessään.


14.jpg
Ja niin, siinä vain takapihalla pihapuiden katveessa syntyi pieni tyttövauva, joka sai nimekseen Nikki. Hevonen ojensi turpansa ja nuuhkaisi vauvaa. Se ihmetteli, miksi simivauvat syntyvät vaipassa. - No, no hepo pois, komensi Burton peläten, että eläin haukkaa palan hänen esikoisestaan.


15.jpg
Kaikki olivat riemuissaan: Burton ja Guttan taputtivat käsiä hurraten äänekkäästi ja Nadiakin hyppi innoissaan ympäriinsä. Hevonen tuumi, että onpa täällä kova mekkala ja kääntyi poistuakseen samaa tietä kuin oli tullutkin.


16.jpg
Nadia kiljaisi hätääntyneenä: - No nyt se lähtee! Heppa älä mene! Isi, mä rakastan tota heppaa! RAKASTAN! Isi, mä HALUAN pitää sen, isi ota se äkkiä kiinni. Äkkiä!!!
Burton halasi Nadiaa hellästi ja selitti, ettei heillä ollut tallia eikä toisten omaisuutta saa noin vain ottaa. Sen omistaja rakastaa sitä myös ja olisi kovin murheissaan, jos menettäisi sen. - Antaa sen nyt vain lähteä. Se osaa kyllä kotiinsa. Älä itke, kulta, minustakin se on hyvin kaunis. Ehkä voimme käydä joskus katsomassa sitä talleilla.


17.jpg
Nanna oli ylpeä Nikistä ja halusi esitellä hänet kaikille. Piti kutsua ainakin Burtonin vanhemmat kylään. Tämähän oli heidän ensimmäinen lapsenlapsensa. Omasta äidistään Nanna ei ollut kuullut vähään aikaan. - Olisi mukava kertoa hänellekin, että hänestä on tullut isoäiti, mutta ei minulla ole nyt mahdollisuutta ottaa häneen yhteyttä, Nannaa suretti.


18.jpg
Nanna päätti tarjota juhla-aterian, joka valmistuikin juuri sopivasti, kun vieraita alkoi virrata pihaan.


19.jpg
Burton ja Nadia olivat pihalla vieraita vastaanottamassa. Heille oli yllätys nähdä, että Nannan sisaresta, Millasta oli tullut vihersimi. Kumpikaan ei ollut aiemmin nähnyt sellaista - Kaunis ihonväri, kehaisi Burton hätäpäissään paremman avauslauseen puutteessa.


19a.jpg
Burton halasi isäänsä, Villeä ja tiedusteli miten tämä haluaisi nyt itseään kutsuttavan: - Oletko mieluummin ukki, vaari vai taata?
- Kauheaa, en minä tiedä, vastasi Ville. En ole vielä toipunut ajatuksesta, että minusta on tullut virallisesti isoisä. Kuulostaisiko Ville-Vaari vähiten naurettavalta? hän tuumi sitten.


20.jpg
Seuraavaksi lämmin hali Tiina-mummolta, joka ei yhtään näytä isoäidiltä sen enempää kuin Ville isoisältä. Kerttu-täti odottaa halausvuoroaan. Nadia oli tuonut ystävän koulusta samaan aikaa. Vihreä poika, jota kaikki - jopa opettajat - nimittivät Kermitiksi. Nadia kertoi hevosjuttuja eli mitä edellisenä iltana oli tapahtunut takapihalla. Kermit oli hiukan kateellinen.


22.jpg
Nadia oli niin kaunis ja Kermit niin ruma. Keskimäärin he olivat siis aivan tavanomaisen näköisiä. (Nuo lommoposket ovat muuten selvästi myös peräisin Vladilta). Kermit olisi halunnut mennä Burtonin lelukauppaan leikkimään, mutta valitettavasti Nadia joutui hyvästelemään hänet perhejuhlan takia.

22a.jpg
Keskustelua harrastuksista ei voi välttää. Burtonko muka laskettelee? Höpö-höpö. Nämä simit eivät kyllä yhtään tiedä mistä ne puhuvat.


23.jpg

Sitten Nadiakin ennätti ruokapöytään. Hänpä yllätti kaikki kertomalla inhoavansa viulun vingutusta. Varsinkin Kerttu oli tyrmistynyt ja vetäisi herneen syvälle nenäänsä, sillä hänelle viulu oli rakas harrastus. Sen sijaan Burton ja Ville hymyilivät ymmärtäväisesti. Mikään ei voita hyvää rock-musiikkia, he tiesivät.




24.jpg
Kun oli syöty, Ville alkoi yllättäen ryöpyttää Burtonille vauvan ruokinnasta ja äidinmaidonvastikkeiden huonoudesta. - Ei pulloruokintaa! Kyllä imetys on paras tapa, sillä silloin vauva saa vasta-aineita äidinmaidon mukana, Ville keuhkosi oikein tuohtuneena. Burton oli aivan hätää kärsimässä, mutta kuunteli isäänsä vaieten. Hän oli jo oppinut, miten Villen raivokohtauksiin tuli suhtautua. Sisimmässään hän kuitenkin ajatteli, että mitäs sinä muka siitä tiedät, senkin vanha jäärä.
Kerttua nolotti isän pauhaaminen ja hän ajatteli pää painuksissa: - Voi ei, lopeta nyt jo!

Mutta Ville oli tietysti yhtä huolehtivainen lapsenlapsistaan kuin hän oli ollut aikoinaan hoitaessaan omia lapsiaan. (Muistanpa vielä alkuajoilta sen kuvan, jossa Burton oksensi hänen päälleen, mutta häntä vain nauratti). Ville oli oikea ihanne-isi.


25.jpg
Olisi ollut jo Nadian nukkumaanmenoaika, mutta hän halusi vielä hetken leikkiä Villen kanssa. Tanssiminen sujui heiltä ja sitten Ville kävi peittelemässä Nadian ja luki iltasadun. Niin Nadia nukahti tyytyväisenä ja näki ihania unia hevosista.


26.jpg
Vieraat innostuivat kokeilemaan kalaonneaan pihalammikosta. Kävipä tuuri, että sekä Villellä että Tiinalla oli vapaailta eikä kiirettä minnekään, sillä he kumpikin kävivät yötöissä: Ville oli hullu tiedemies ja Tiina rock-legenda. Villestä oli hienoa, että hänen vaimonsa bändi menestyi niin hyvin maailmalla, mutta se oli ikävää, että vaimo oli niin paljon poissa kiertueella. Tässä sattui harmillisesti Tiina saamaan ison kalan, kun Ville sai ongituksi vain vanhoja saappaita. Kello oli jo kaksi yöllä. Evätkö nämä vanhukset ikinä väsy?


27.jpg
Aamun valjetessa pihalla ei onneksi enää ollut ketään kalassa. Jalkakäytävällä seisoi kuitenkin taas joku vieras ukko ja tuijotti talolle päin. Menehän sinä tuntematon pervo siitä muualle kyyläämään.



28.jpg
Ville oli arvannut oikein: Burton ei todellakaan ollut yhtä taitava lasten kanssa kuin hän oli aikoinaan ollut. - Noh, mitä se nyt noin parkuu? tuskaili Burton ja yritti hyssytellä vauvaa.



28a.jpg
Nikki kiemurteli ja itki yhä kovempaa. Burton oli epätoivoinen. Mitähän jos vaihtaisit sille vaipat, hölmö mies!


29a.jpg
Kylläpä aika vierähti nopeasti. Yhtäkkiä tulikin jo Nadian synttäripäivä. Hän oli aina vain kauniimpi.


29b.jpg
Saman tien juhlittiin myös Nikkin synttäreitä.


29c.jpg
Miten voi olla mahdollista, että Nikki oli näin ruma? Huh. Johtui varmaankin Tohtori Kaalinpään antamasta hedelmällisyyshoidosta. Eihän tämä lapsi muistuttanut kumpaakaan vanhempaansa ollenkaan. Minkähän näköinen siitä Burtonin toisesta mukulasta tulisi? (Eipä silti, minusta on ihan mukavaa, että on erinäköisiä simejä, niin että tunnistaa ne muustakin kuin vaatteista.)



30.jpg
Kuultuaan Nannan raskaudesta Amanda tajusi varsin nopeasti, ettei Burtonilla ollut aikomustakaan jättää tätä. Turha edes kuvitella sellaista. Monet naiset jäävät toiveikkaina odottamaan mahdotonta, mutta ei meidän Amanda. Mitä siis tehdä? Tähän tulikin ratkaisu yllättävän helposti. Eräänä päivänä Amanda toi töistä mukanaan työkaverin, joka oli oikein sopiva hänelle, Hiroshi Watanabe. Amanda mietti että vauva oli tulossa ja Hiroshille siitä ei tarvitse vielä kertoa. Hän oli tosi mukava kaveri ja ennen kaikkea vapaa poikamies, mitäpä siitä että japanilainen. (Nähtävästi Amanda oli aika itsekeskeinen tyyppi: oli maalannut oman muotokuvansa seinälleen).


31.jpg
Yksi tärkeimpiä keskusteluja käytiin vessassa: Hiroshi vannoi taas ikuista rakkautta ja Amanda ajatteli vain pääsevänsä naimisiin rikkaan simin kanssa, jolla oli iso talo hyvällä paikalla. Hiroshi oli asunut Elboniassa jo pitkään, mutta tässä sarjassa hänestä on nähty vain vilaus katukuvassa silloin tällöin.


32.jpg
Häät pidettiin Amandan toivomuksesta nopeasti. Hiroshi oli vain tyytyväinen, ettei tarvinnut enempää odotella vaan saisi heti näppärän ja näpsäkän emännän taloonsa. Amandakin oli tyytyväinen, kun mahtui vielä iltapukuunsa (nippanappa).


33.jpg
Amanda muutti sitten Hiroshin luokse siihen isoon kivitaloon, joka sijaitsi aivan Burtonin naapurissa, viereisellä tontilla. Liitto herätti pahennusta Elbonian japanilaisyhteisössä. Kaikki olivat odottaneet Hiroshin menevän naimisiin Fumiko Nakamuran kanssa.


34.jpg
Hiroshi rakasti nähtävästi Amandaa enemmän kuin Amanda Hiroshia. Vaikkei Burtonia enää näkynytkään Amandan toiveissa, hän ymmärrettävästi tunsi huonoa omaatuntoa salailustaan ja mietti, miten voisi hyvittää Hiroshille. Hän halusi olla hyvä vaimo ja oli päättänyt tämän liiton onnistuvan. Jo senkin takia, ettei Burton vain olisi luullut mitään...


35.jpg
Amanda opiskeli ahkerasti ruuanlaittoa ja opetteli erityisesti valmistamaan japanilaisia herkkuja, miehensä mieliruokia. Hiroshi arvosti suuresti Amandan päättäväisyyttä ja oli tyytyväinen, että poikamiespäivät olivat ohi. Hän oli kovin kiintynyt myös Amandan kissaan ja leikki sen kanssa usein.


36.jpg
Amandasta oli vain oikein ja kohtuullista, ettei Hiroshi puuttunut mitenkään hänen taloudenpitoonsa. Sellainen oli tapa Japanissa, että nainen hoiti yksinään kodin ja mies hankki elannon. - Voisihan se silti pysyä kokonaan poissa keittiöstä, tuumi Amanda. Nytkin se patsastelee siellä kuin mikäkin puujumala.


37.jpg
Koska Amanda oli niin innostunut ruuanlaitosta, hän sai kutsun salaiseen kyökkiseuraan, johon Sirkka kävi toivottamassa hänet tervetulleeksi.
Mielenkiintoista, ajatteli Amanda.


38.jpg
Amanda lähti heti käymään tässä kokkikerhossa ja päätti kunnianhimoisena naisena saman tien osallistua kokkisotaan. Hän valitsi punaisen keittiön ja valmisti kilpailuateriaksi kuorrutettua hummeria. Se onnistui hyvin ja tuoksu oli mitä herkullisin.


39.jpg
Ruuat asetettiin esille arvosteltavaksi. Muut kilpailijat olivat tehneet täytekakkua tai joulupipareita. Kaikkia jännitti kovasti, kun tuomari saapui paikalle.


40.jpg
Ruokakilpailun tuomari maistoi kaikkien annoksia. Amanda yritti tulkita kasvojenilmeistä, miellyttikö ruoka. Kenellä oli paras annos?


41.jpg
Jiihaa! Amanda voitti kilpailun ja sai palkinnon. Muut olivat nyreissään ja selittelivät epäonnistumistaan kuka milläkin tekosyyllä. Söpö baarimikkopoika oli lähes itkun partaalla.


42.jpg
Seuraavana yönä Amanda heräsi koviin vatsakipuihin. Synnyttämisen aika oli koittanut. Tässä on siitä harvinainen simi, että hän hymyili koko synnytyksen ajan. Lapsi taisi olla niin kovasti toivottu, ettei kipu tuntunut missään.


42a.jpg
Sitten hän saapui: haikara toi pienen sinisilmäisen tytön, jolle annettiin nimeksi Alexia. Ihan on söpön näköinen, mutta niin oli hänen sisarpuolensa Nikkikin vauvana.


43.jpg
Perhetapahtuma ei ollut aivan yhtä iloinen Hiroshin mielestä. Hän käänsi myrtyneenä selkänsä, kun huomasi, että tutti ilmestyi pyörimään vain Amandan pään päälle. Siitä hän ymmärsi, että lapsi olikin jonkun toisen. Voi Hiroshi parkaa. Hänen mielenrauhansa oli mennyttä, mutta hän yritti kuitenkin ottaa tämän iskun niin rauhallisesti kuin pystyi, ettei olisi menettänyt kasvojaan.


44.jpg
Amanda sai hoitaa vauvansa yksin. Hiroshi ei kertaakaan koskenutkaan Alexiaan.
Hiroshi halusi kuitenkin säilyttää julkisivun tahrattomana. Hän oli valinnut Amandan vastoin perheensä toiveita, joten nyt hänellä oli tarve näyttää miten hyvin heillä meni.


45.jpg
Simien tapaan Hiroshi ei näyttänyt pettymystään Amandalle suuremmin eikä sanonut tai käyttäytynyt mitenkään mielenosoituksellisesti. Hän osoitti kiintymystään hieromalla selkää. Hän ei halunnut Amandan tietävän, että tietää, koska häpeä oli helpompi sietää näin. Sitä paitsi hän elätteli toiveita toisesta lapsesta, joka olisi sitten hänen oikea perillisensä.


45a.jpg
Hiroshi huolehti kunnostaan uimalla. Samalla hän sai aikaa ajatella elämäntilannettaan. Amandan petos oli anteeksiantamaton, mutta hän oli kuitenkin hyvä vaimo. Oli tärkeää, ettei muu japanilaisyhteisö saisi tietää Hiroshin häpeästä. Häpeä oli pahempi kuin kuolema.


46.jpg
Eihän se ollut Alexian vika, että oli syntynyt tähän maailmaan. Ei lapselle saa kostaa. Kun Alexia kasvoi, Hiroshi päätti tutustua tyttöön ja kasvattaa tästä kunnon kansalaisen. Heti alkajaisiksi oli vietävä tyttö japanilaiseen tapaan Shinto-temppeliin esiteltäväksi jumalille.

Alexiasta tuli aivan samannäköinen kuin Nikkistä. Ilmiselvät sisarukset: oikeita rupisammakoita kumpikin. Nikki vain oli tumma ja ruskeasilmäinen kun taas Alexia vaalea ja sinisilmäinen. Kyllä minä niitä silti rakstan. He ovat kumpikin ihania taaperoita.


49.jpg
Seuraavaksi palaamme yliopiston kampukselle, jossa muutamia elbonialaisnuoria opiskeli enemmän tai vähemmän ahkerasti. Heillä oli tarve saada opinnot kunnialla läpi ja päästä takaisin kotiin. Kukaan ei jaksa kitkeä noita lumen alta sojottavia rikkaruohoja.


50.jpg
Linde suhtautui opiskeluun rennosti ja harjoitteli kerhohuoneessa bilistä.


50a.jpg
Mia ja laama-asuinen Jaakkima olivat ystävystyneet. Mia paloi halusta tietää, miltä tämä poika oikein näytti. - Etkö ottaisi tuota päähinettä edes pois? hän aneli, mutta turhaan.


51.jpg
Mia sai vihdoin houkuteltua sen Jaakkiman porealtaaseen. Puvun sisältä paljastui ihan mukavannäköinen blondi nuorimies.


52.jpg
Linden kirjalliset harrastukset poikivat kutsun osallistumaan kerhotoimintaan. Linde ei olisi voinut vähempää välittää. - Lähtisi nyt jo pois mokoma rauhanhäiritsijä ukko. Ei kai hän luule, että näytän hänelle mitään, mitä olen kirjoittanut? ajatteli Linde.
Tuo asenne ei ole oikein sopiva, jos aikoo menestyä kirjailijana. Kyllähän ihmisten pitää saada lukea, mitä olet kirjoittanut! Ei sinusta taidakaan tulla kirjailijaa, poika.


53.jpg
Linde taisi juuri itsekin oivaltaa, ettei hän voi olla kirjailija, jos on niin ujo, ettei voi antaa kenenkään lukea, mitä on kirjoittanut. Kirjailijan olisi parasta olla paksunahkainen, jotta kestäisi muiden arvostelua.


54.jpg
Kaasu suhtautui vakavasti opiskeluihinsa, vaikka hänellä olikin vaikeaa. Hän joutui tekemään kovasti töitä ja lukemaan ahkerasti saadakseen hyviä arvosanoja. Taas hän oli hiukan myöhässä ja joutui juoksemaan luennolle.


55.jpg
Kaasulla ei ollut oikein onnea naismaailmassa. Tämäkin tuntematon daami kävi tappelemaan aivan syyttä suotta. Jotkut ovat niin agressiivisia, mutta eihän meidän Kaasu ole sellainen.


55a.jpg
Eräänä päivänä Lippe kaappasi Linden mukaansa alennusmyynteihin Elbonian parhaaseen kauppakeskukseen. Linde oli lähtenyt uimahoususillaan. No eikä ollut, mutta kun täällä oli toisessa rakennuksessa kuntosali ja porealtaita, niin sen takia täällä aina simit kuljeksi uikkareissa tai verkkareissa.


56.jpg
Hei mutta tässähän oli se sama baarimikkopoika, joka osallistui ruokakilpailuun. Nyt hän seurasi kiinnostuneena, kun Linde meni valokuvakoppiin, jonne juuri hiukan aikaisemmin oli mennyt Lippe.
- Ahaa! ajatteli baarimikkopoika ja hymyili tietäväisenä.


57.jpg
Kaikki, ketkä sattuivat olemaan paikalla, huomasivat tietysti, mitä oli tekeillä. Siellä olivat ainakin Jussi HowMany, joka hurrasi ihastuneena, sekä Linden sukulaisista Ville ja Kerttu. Ville katsoi poikaansa oikein pitkään ja hitaasti, sillä hän ei ikinä olisi uskonut Lindestä tällaista. Pelehtiä nyt julkisella paikalla.


58.jpg
Samaan aikaan paikalla oli myös pari Jussin rakastettua. Jussi taisi epähuomiossa flirttailla hiukan tuon tumman nasen kanssa, se on luullakseni Irina Korpi. Siitäpä Maaret Töllönen suuttui ja haroi epätoivoisena hiuksiaan.


59.jpg
Mitäs tyttö voi muutakaan tehdä, kuin läpsiä kunnolla ympäri lättyä, jos kulta osoittautuukin petolliseksi. Ville seurasi tilannetta vieressä järkyttyneenä. Irina ei tässä vaiheessa välittänyt osallistua väkivaltaan, katsoi vain tyynesti.


60.jpg
Ville muisti myös olleensa Jussin rakas ja käytti tilaisuutta tehdäkseen selväksi, ettei heidän välillään ollut enää mitään romanttista. Jussi parka joutui ottamaan iskuja vastaan joka puolelta. Maaret pyöritteli päätään: - Kuinka sinä saatoit särkeä sydämeni, Jussi? Minä luotin sinuun!


61.jpg
Jussi esitti kovanaamaa ja sanoi Maaretille: - Mene sinä pahanhajuinen nainen siitä muualle lemuamaan!


62.jpg
Kun tilanne hiukan rauhoittui, Jussi pyysi päästä ystävällisen baarimikkopojan selän taakse piiloon itkemään. Hän luuli, ettei kukaan huomannut, mutta Kerttu kyllä kuuli Jussin nyyhkytyksen ja tunsi myötätuntoa. Jussi kaipaisi nyt kipeästi lohdutusta. Kuka lohduttaisi Jussia?

(Kumma juttu, että täältä on seinänpäällysteet kadonneet. Olen tainnut epähuomiossa poistaa käytössä olleita tapetteja.)


63.jpg
Takaisin yliopistolle: tässä pihassa syttyi muutamia tulipaloja, joita tietysti kaikki simit ryntäsivät ihmettelemään. Tässä heidän ajatuksissaan oli kuitenkin seinä. Siis... mikä seinä?



64.jpg
Hupsista nyt oli Kaasulle käynyt ikävä juttu: hän oli menettänyt aika ison summan rahaa nettipokerissa. Kannattaisi muistaa, ettei uhkapeli ole leikin asia. Itku pitkästä ilosta, sanotaan.



65.jpg
Kaasua lohdutti vain rumpujen soitto. Hän oli niin innostunut rummuista, että tuli aivan valkohehkuiseksi. Tässä ekstaasissa pian unohtui elämän pikku vaikeudet, ne rahahuoletkin.


66.jpg
Ville tuli käymään kampuksella katsomassa, miten pojat pärjäävät. Hän kertoi Lindelle perineensä rahaa joltain hyvältä elbonialaiselta ystävältään, joka oli äskettäin mennyt manan majoille. Ville voitti shakkiottelun ja nauroi Linden helpolle häviölle niin, ettei Lindeä huvittanut pelata enempää.



67.jpg
Sitten Villeä alkoi lapsettaa ja hän päätti vaahdottaa suihkulähteen. Miaan se ei tehnyt vaikutusta. Hänellä oli vain valmistuminen mielessä.



68.jpg
Mia valmistui yliopistosta ja palasi takaisin Elboniaan vanhempiensa Allasmaa-taloon. Tosin hänen vanhempansa olivat jo kuolleet ja siellä asuivat enää vain robotit Leeni ja Kristian.


69.jpg
Lippe valmistui ja palasi hänkin entiseen kotiinsa äitinsä ja tämän uuden miehen luokse asumaan. Ei hyvä. Ei ollenkaan hyvä, sillä Lippe ei tullut toimeen uuden isäpuolensa kanssa.


70.jpg
Kaasu sai yllättäen päälleen kimonon, mutta piti kuitenkin mustan lippalakin. Hänellä oli rahan menetyksestään huolimatta varaa ostaa Elboniasta pieni talo Migen naapurista. Se oli juuri vapautunut, kun entinen omistaja - joku Amanda - oli mennyt naimisiin ja muuttanut pois. Kaasu otti mukaansa tauluja seiniltä ja muutamia huonekaluja - sekä rumpusetin.


71.jpg
Viimeisenä oli Linden vuoro valmistua. Hänen rastatukkansa vaihtui näköjään vähän lyhyemmäksi. Hän pakkasi tavaraluettelonsa täyteen kaikkea, mitä oli kampukselle hankittu ja osti sitten ison tyhjän tontin Elboniasta Burtonin taloa vastapäätä.


72.jpg
Linden tontti rajoittui toiselta laidaltaan hänen entiseen kotitaloonsa. Tontti oli niin iso, että Linde tarvitsi kiikarit nähdäkseen takarajan. Tai ehkä hän vain tiiraili, mitä Ville puuhaili tiilitornissaan.
Voi Linde, että sulla on kauheat vaatteet ja tukka... thii-hi-hii









Kommentoi

__________________