Outolaakson Umpikujalla Ville ja Tiina tapasivat edellisessä jaksossa ja nyt he nauttivat toistensa seurasta ja ovat yhdessä aina kun vain mahdollista. He näyttävät olevan koko ajan toistensa kimpussa kuten nuoret rakastavaiset yleensäkin. No, mikäpäs siinä sitten, tuumi Ville ja kosaisi Tiinaa, joka tietenkin suostui ja oli kihlauksesta ihan haltioissaan. Nyt meillä on siis kihlapari Tiina ja Ville. Ville pyysi Tiinaa myös muuttamaan luokseen. Villen kämppä on vielä melko alkeellisessa kunnossa ja hyvin epäviihtyisä, mutta on sinne sentään saatu jo muutama ikkuna. Mitään valoja ei kuitenkaan ole ostettu, joten hämärää on. Mutta ah, niin romanttista. Tiina toi tullessaan pari tuhatta simeleonia rahaa ja lisäksi monia hyödyllisiä esineitä, kuten ruokapöydän ja tuolit, parivuoteen ja sivupöydät kynttelikköineen sekä tauluja ja auton. Tiina on musiikkiuralla ja hyvin taiteellinen. Siksipä Ville varmaan häneen alunperin ihastuikin. He sopivat toisilleen mainiosti.



Tiina ei ole tyytyväinen Villen hiuksiin vaan pitää niitä ihan hirveinä (kuten ne ovatkin!) ja siksipä Villen on nyt seuraavaksi mentävä ostarille stailattavaksi. Astuessaan sisään ostariin Ville havaitsee hemaisevan bruneten ja sydämet alkavat lennellä villisti hänen päänsä päällä. Ou nou, eihän tässä näin pitänyt käydä! Parturissa käynnin jälkeen Ville ostaa vielä samalla reissulla uusia vaatteita itselleen ja kihlatulleen sekä tuikitarpeellista ruokatavaraa (jääkaappi olikin jo aivan tyhjä). Kassoilla hän kyselee tunnistaako kukaan tuota ihanaa naista, mutta ei saa vastausta. Tämä asia pitää kuitenkin selvittää. Eli täytynee lähteä etsimään, jos vaikka onnistuisi törmäämään tuohon tummattareen puistossa tai jotain...




Kierreltyään aamusta iltamyöhään yhteisötonteilla Ville vihdoin äkkää tämän uuden unelmanaisensa ja mikä reaktio häneltä taas, sydämet sinkoilevat villisti! Wow - ei tästä voi erehtyä: rakkautta se on. Mutta mitenkäs se Tiina? Kuinkas Ville nyt noin nopeasti hänet unohti? Villellä on selvästi vaikeuksia päättää, että ottaako tummaa vai vaaleata, vai kenties molemmat. Noh, nyt on saatu jo selville, että tässä menee Emma ja hän on platinamielellä. Ehkä hän on siitä tyytyväinen, kun Ville seurailee häntä, vislaa hänen peräänsä puistossa ja tekee vielä innokkaasti tuttavuutta myöhemmin illalla rantaravintolassakin. Emma on kuitenkin tahollaan kihloissa, joten hän ei  taida välittää sen läheisemmästä tuttavuudesta (ainakaan tällä hetkellä). Saapa nähdä, saako Ville hänet kokonaan pois mielestään.




Samoihin aikoihin käy ilmi, ettei Tiina ole unohtanut entistä poikaystäväänsä Fenririä, vaan tämän kuva väikkyy hänen ajatuskuplassaan tuon tuostakin. Tiinan toiveissa on myös soittaa ja kutsua kylään tämä eksä. Noh, kutsu nyt sitten, kun kerran mieles niin tekee ja näin tapahtuukin. Vaan kuinkas sitten kävikään? Tiina syöksyy eksänsä syleilyyn ja suutelee tätä antaumuksella (vaikka pyydettiin vain tervehtimään tulijaa). Aikamoinen tervetulotoivotus, huh-huh. Onneksi Ville on töissä eikä näe tätä kiihkeää kohtaamista. Vain hetkinen on aikaa jutella ja leikkiä ja sitten Tiinankin on lähdettävä töihin. Fenrir jää taloon yksikseen. Hmmm, miksei hän ymmärrä poistua?

 


Fenrir jää soittelemaan kitaraa, kunnes Ville tulee kotiin töistä ja huomaa tuntemattoman avaruusolion olohuoneessaan. Villellä on tässä syvänmerentutkijan työasu, mutta silmikon läpikin voimme nähdä, miten raivona hän on. Eihän Fenririn irvistelyt mitään auta, vaan poistuttava on, kun talon isäntä käskee.




Ville on tapauksesta hiukan ymmällään ja kääntyy uuden ystävänsä, naapurissa asuvan yksityisetsivä Hercule Poirotin puoleen. Ville menee siis naapuriin ja kertoo huolensa. Hän sanoo epäilevänsä, että Tiina pettää häntä tuon vihreän miehen kanssa. Poirotti levittelee käsiään ja näyttää tässä hiukan epäuskoiselta.




Poirotti kurtistelee kulmiaan. Hän pitää tapausta varmastikin pettämisenä, mutta ei lainkaan näytä ajatuksiaan eikä sano suoraan Villelle mitään sen suuntaistakaan, vaan kohauttelee vain olkapäitään ja tyytyy kuuntelemaan ja lohduttamaan. Eihän hän toki halua Villen vaipuvan epätoivoon. Ville puhuu Tiinasta hyvin kauniisti. Poirotin mielestään on aivan päivän selvää, että Ville rakastaa Tiinaa, mutta Tiina vain on lapsellinen. Toivottavasti kaikki käy parhain päin ja tämä rakkaussotku saadaan pian selvitetyksi.



Elämä jatkuu Umpikujalla normaalin aherruksen ja hiukan myös sisustuksen merkeissä. Seinät saadaan päällystetyksi ja olohuoneeseen ilmestyy portaat, jotka eivät kumma kyllä johda minnekään.
Eräänä päivänä Ville saa ylennyksen merten kauhuksi. Sitten kerran tullessaan töistä kotiin hän huomaa sen saman vihreän miehen taas olevan Tiinan vieraana. Nyt hän ottaa nopeasti aloitteen omiin käsiinsä ja laulaa Tiinalle soman pikku serenadin. (ja tässä pelaaja ei kerinnyt tehdä mitään kun Ville oli jo polvillaan Tiinan edessä) Tiina on serenadista hyvin otettu, mutta Fenrir saa yllättävän raivarin ja on ihan WTF?!. Siinä menee ystävyys ja ihastuminen Tiinaan heti miinuksille.



Voi Tiina, minkä teit! Fenrir läpsii kimpaantuneena Tiinaa ympäri naamaa ja tästäkös Tiina on ihan äimänä. Ville on tilanteesta ulkona ja ajattelee vain Tiinaa. Tiina olisi kyllä voinut olla avoimempi Fenririä kohtaan ja kertoa olevansa kihloissa Villen kanssa, mutta toisaalta, olisihan Fenririn pitänyt huomata sormukset. Ehkä miehet vain eivät kiinnitä moisiin seikkoihin huomiota.



Ennen poistumistaan paikalta Fenrir läksyttää vielä Tiinaa ja haukkuu tätä itsekkääksi nartuksi ja että turhamaisuudessaan tämä olisi halunnut pitää molemmat miehet. No eihän se käy, hän huusi, se ei todellakaan käy! Ville on vieläkin tilanteesta ulkona. Häntä ei näytä pahemmin mikään häiritsevän, hän vain tarttuu kitaraansa ja alkaa rämpyttää rokkia. Kappale on ehkä  Hit the Road Jack.




Tämän jälkeen Tiina ei enää ajattele Fenririä. Mukavaa, että tilanne ratkesi näin päin, sillä olisihan se voinut mennä toisinkin. Nyt on taas rauha maassa ja nuorenparin rakkaus kukoistaa. Niinpä Tiinakin tarttuu bassoon ja alkaa soittaa. Mikä ihana tapa rentoutua ja unohtaa kaikki ikävät asiat! Jokohan Tiina ja Ville pääsevät vihdoin suunnittelemaan perheenlisäystä? Taloa ainakin pitää laajentaa ensin.