02.jpg

Usko ainakin piti kovasti Kertusta, vaikka Jussin mielenkiinto näytti laantuneen jonkin verran.

- Kyllähän minulle tuollainen ihana äitiliini kelpaisi vaimoksi, ajatteli Usko herkistyneenä. Uskolla oli ollut huonoa tuuria naismaailmassa eikä hänellä juuri nyt ollut ketään. Toisten onnen seuraaminen teki kipeää ja häntä suututti tapa, jolla Jussi nykyään laiminlöi vaimoaan.

 

03.jpg

Usko oli eräänä iltana jälleen tiirailemassa tähtiä kaukoputkella, kun hänet jostain syystä siepattiin avaruusalukseen. (En ollut suunnitellut mitään tällaista ja suljin pelin tallentamatta, mutta pahus vieköön se tapahtui uudelleen, niin että olkoon ja tässä sitä nyt tulee).

 

04.jpg

Niin kovaa meteliä piti tuo lentävä lautanen, että kaikki lähistöllä olleet simit kuulivat sen ja juoksivat paikalle katselemaan "näytöstä".

 

 

05.jpg

Eipä tarvinnut kauaa odotella, kun jo Usko paiskattiin raa'asti ulos.

 

 

06.jpg

Siinä Usko sitten joutui kokoamaan luunsa jalkakäytävältä ja katsojat hurrasivat. Toivottavasti ei sentään mennyt luita poikki.

 

 

07.jpg

Tästä jäi Uskolle miellyttävä muisto ja hän oli ihan tyytyväinen tavattuaan avaruusolioita. Vain se brutaali ulosheittäminen niin korkealta kismitti.

 

08.jpg

Jussi ihmetteli, kun hänen yleensä niin pieniruokainen pomonsa yllättäen valitti olevansa nälkäkuoleman partaalla. - Äkkiä jotain syötävää, vatsa kurnii! komensi Usko.

Jussi ajatteli, että mikä hiivatin vatsa? Luurangon laihalla miehellä?!

 

09.jpg

Näppäränä kokkina Jussi laittoi nopsasti pötyä pöytään, mutta Usko oli jo aivan kuolla kupsahtaa nälästä ja väsymyksestä. Hän sai syödyksi tuskin muruakaan ennen kuin uupumus yllätti ja pää nuukahti lautaseen. Voi sinua, Usko-reppana.

 

 

10.jpg

Kuitenkin Uskolla oli heti paha olo ja hän kauhisteli olevasa ehkä pieniin päin. Tai no, ei se nyt ehkä ihan hullu juttu olisi. Auttaisipa uusi lapsi ainakin tähän yksinäisyyteen. Mitähän Rebekka tuumaisi pikkusiskosta tai -veljestä?

 

 

11.jpg

Uskoa oksennutti aika usein. Siispä hän oksensi, ja juoksi, ja oksensi. Ja sitä rataa.

 

11b.jpg

Raskauden edetessä kuuluu lihota jonkin verran. Uskon raskausasu oli tällainen tylsä harmaa puku. (Mikä pettymys! Olisin toivonut vaaleanpunaisia verkkareita).

 

11c.jpg

Usko piti kovasti tanssimisesta. Yrittikö hän kenties piiloutua peiliin?

 

12.jpg

Syntyi valkoinen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Raakel. Rebekka oli haltioissaan uudesta pikkusiskosta. Hänen mielestään oli tapahtunut suoranainen ihme. Miten kummassa hänen luurankomainen isänsä oli kyennyt moiseen? Ihmeiden aika ei ollut ohi.

 

13.jpg

Ihan nätti tyttövauva. Rebekka rakasti sitä kovasti ja kantoi sitä jatkuvasti sylissään.

 

14.jpg

Nyt sinun, Rebekka, olisi oltava itsekkäämpi ja alettava ajatella omaa parastasi. Olisi jo kiire muuttaa muualle tästä talosta. Muuten vanhenet ennen aikojasi. Teiniromanssi Bobbon kanssa oli ohi nopeasti eikä siitä ollut muuta iloa, kuin että välit Rüdigeriin menivät poikki.

 

15.jpg

Mutta mitä nyt? Kukas se siellä hiippaili radioaseman tontin ohi ellei Rüdiger von Schlotterstein! Hän ei sittenkään ollut luopunut toivosta saada Rebekka omakseen. Olivathan he tunteneet toisensa koko ikänsä ja kokeneet niin paljon jännittäviä seikkailuja yhdessä. Rüdiger oli valmis antamaan anteeksi Rebekan hairahduksen.

 

 

16.jpg

Rüdiger oli arkkitehti ja suunnitellut tämän rapatun kivitalon kodiksi itselleen ja tulevalle perheelleen. Talon nimi oli "vakava vesivahinko". Kelpaisikohan tämä Rebekalle, hän mietti.

 

19.jpg

Rüdiger koetti keksiä, miten hän voisi lähestyä Rebekkaa parhaiten tällaisessa tilanteessa. Hän halusi välttää noloa tilannetta kasvokkain ja päätti lähettää romanttisen rakkauskirjeen. Se oli erittäin viisas päätös. Rebekka sai rauhassa potea huonoa omaatuntoa ja muistella, miten mukava ja reilu Rüdiger oli aina ollut häntä kohtaan.

 

17.jpg

Eräänä iltana Rebekka ja Rüdiger sitten tapasivat puistossa ja rakkaus leimahti heidän välillään lämpimänä. Kumpikin tiesi toisesta kaiken tieämisen arvoisen eikä mitään salaisuuksia heidän välillään olisi jatkossakaan.

 

 

20.jpg

Tämä tapaileminen milloin missäkin oli oikeastaan aika turhaa, sillä he tiesivät jo viettävänsä koko loppuelämänsä yhdessä. - Haluaisitko muuttaa uuteen talooni ja vanheta kanssani? kysyi Rüdiger.

 

20a.jpg

Niinpä Rebekka pakkasi laukkunsa ja muutti Rüdigerin luo. Kun hän saapui perille, Rüdiger oli juuri lähtenyt töihin. Sen sijaan hän tapasi aika erikoisennäköisen robotin. Rebekka oli hyvin epäluuloinen tämän robotin suhteen, mutta se näytti asuvan Rüdigerin talossa, joten kai siihen oli pakko vain tottua.

- Tervehdys, olen 47, sanoi robotti. - Ahaa, aika vanha siis, vastasi Rebekka.

- Ei ei, kun minun nimeni on 47, tarkensi robotti. - Täh? Eikö sinulla ole parempaa nimeä?

 

 

20b.jpg

- Ei nimi robottia pahenna jos ei robotti nimeä, totesi 47. Äläkä ole turhaan huolissasi, en ole tappaja, se lisäsi vielä kuin ohimennen. - Siis, täh? Rebekka oli yhtä kysymysmerkkiä.

- Niin niin, minulla ei ole sitä tappaja-moodia ollenkaan. En ole kiinnostunut mistään meatbag-jutuista, yritti 47 selvittää, mutta Rebekka vain pyöritti silmiään sillä hän ei ymmärtänyt mitään.

- Noh, antaa olla sitten, sanoi 47, odotellaan kunnes Rüdiger tulee kotiin. Hän saa selittää.

 

21.jpg

Samaan aikaan Jussi oli löytänyt sisäisen isukkinsa ja aivan oma-aloitteisesti alkoi hoitaa kaksosiaan. Vihdoinkin! Eikä tästä Petran vaipanvaihtosessiosta tullut yhtään miinuspisteitäkään. Hienoa Jussi! Olen sinusta hyvin ylpeä.

 

21a.jpg

Myös Niko sai isältään hellää huolenpitoa, kun Jussi laittoi hänet nukkumaan ja suukotti hyvää yötä. Niko olisi halunnut, että äiti olisi saanut mieluummin laittaa nukkumaan, mutta sellaisiahan tenavat juuri ovat myös elävässä elämässä: joskus kelpaa vain äiti joskus kelpaa vain isä.

 

22.jpg

Oli helpotus huomata, että Jussi ja Kerttu pitivät myös toisistaan huolta. Muistathan Kerttu, että romantiikkasimit tarvitsevat romantiikkaa ja ellei sitä löydy kotoa, niin sitä on haettava muualta.

 

22a.jpg

Jussi halusi kertoa Kertulle, kuinka paljon hän tätä rakasti. Usko seurasi jälleen kateellisena vierestä. Hänkin rakasti Kerttua ja mietti miten pääsisi Jussiksi Jussin paikalle.

 

24.jpg

Vääjäämättä koitti päivä, jolloin Jussin oli puhallettava kynttilät omasta kakustaan. Kylläpä niitä olikin paljon. Toivottavasti keuhkoissa riittää ilmaa.

 

24a.jpg

Usko ajatteli, että ehkä Kerttu ei pidäkään enää eläkeikäisestä Jussista. Jännittävää nähdä, minkä näköinen Jussista nyt tulisi.

 

 

25.jpg

Oho, kaljupää ja aikamoinen muutos myös vaatteiden suhteen. Kerttu ajatteli, okei mun ukkoni on nyt sitten tuon näköinen. Toivottavasti lapset ei pelästy.

 

26.jpg

Kerttu onnitteli ukko-kultaansa onnistuneesta kasvusta. Jussi oli saanut viettää ihanaa ja monipuolista elämää ja hän olisi vielä pitkään ilonamme. Jee, onpa mainio ukkeli!

 

27.jpg

Puolisot ottivat kakkua ja siinä tuli Jussille mieleen sitten jutella hiukan pusuttelusta. - Kyllä kai me voidaan vielä vähän, vaikka mä nyt olenkin tällainen kaljupää? hän tiedusteli arasti. Kertusta oli tullut aikamoinen pullukka, mutta sehän juuri oli Jussille mieleen, sillä hän piti kiloista.

 

28.jpg

Seuraavaksi olikin kaksosten synttärit. Jussi osallistui tällä kerralla aktiivisesti näihin pippaloihin. Kertulla oli kyllä aika iso peffa. Jussi ei ollut saada silmiään irti siitä.

 

29.jpg

Tässä he nyt olivat. Lapsista tulee varmasti hyvin paljon isänsä näköisiä.

 

 

30.jpg

Seuraavaksi katsaus yliopiston tapahtumiin, sillä melkoinen joukko elbonialasinuoria lähti samaan aikaan opiskelemaan. Nadia, Nocturno ja Bobbo saapuivat kaikki samalla taksilla.

 

31.jpg

Asumuksena oli tämä omakotitalo, johon yhteisvarat riittivät mainiosti. Eniten rahaa oli Nadialla, joka oli saanut myös orpolasten stipendin. Nocturno oli ainoa, joka oli pakannut todella paljon tavaraa tavaraluetteloonsa.

 

32.jpg

Tässä sisäkuva talon huonejärjestyksestä.

 

33.jpg

Heti alkajaisiksi koko porukka päätti lähteä keilaamaan, koska he halusivat ottaa hiukan rennommin aluksi. Ennättäisihän sitä opiskella sitten myöhemmin. Kokonaista neljä pitkää lukuvuotta raatamista olisi edessä.

 

34.jpg

Nocturno oli toivottoman ujo ja vasta talven jo kolkutellessa ovella hän sai kerätyksi rohkeutta ja kerrotuksi Nadialle, kuinka paljon tätä rakasti.

 

35.jpg

Vaikka Nadia ja Nocturno olivat olleet teinirakastavaisia, ei se ilman muuta tarkoita, että suhde jatkuisi myöhemmässä elämänvaiheessa. Nadia oli niin kaunis, että hänellä kyllä riitti kosijoita. Nocturno oli huolissaan, mutta toivoi kuitenkin saavansa pitää oman suloisen nukketyttönsä.

 

37a.jpg

Nocturno oli erittäin mustasukkainen Nadiasta ja kärsi aivan suunnattomasti aina, kun joku muu sai tämän nauramaan. Varsinkin romantiikkasiminä tunnettu Bobbo sai syvät rypyt Nocturnon otsalle. - Minun on nyt äkkiä tehtävä jotain, hän tuumi. Minne voisin viedä Nadian pois Bobbon ulottuvilta?

 

37.jpg

Nocturnon isä, Vlad Dracula, tuli käymään eräänä kylmänä talviyönä. Hän halusi tietää miten pojalla menee yliopistossa. Nocturno kertoi opiskelleensa niin ahkerasti, että olisi ihme, jos ei kohta alkaisi päässä viirata. Hän katsoi parhaaksi jättää mainitsematta Nadiasta tässä vaiheessa.

 

36.jpg

Nocturno valitteli lumen paljoutta ja kylmyyttä ja sanoi kaipaavansa etelän aurinkoon. - Vai aurinkoon, murahti Vlad, joka ei sietänyt päivänvaloa lainkaan. - En oikein ymmärrä sitä aurinkojuttua, mutta kai sinun on sitten päästävä matkalle, ettei ala päässä viirata. Annan sinulle rahat lomamatkaan. - Hei, kiitos isä, ilahtui Nocturno ja ajatteli, että sepäs kävi kätevästi.

 

38.jpg

Nadia oli helppo suostutella lähtemään etelänlomalle ja hänellähän oli omaa rahaa. Niinpä sitten matkaan vaan ja perillä kirjauduttiin hotelliin, jossa saataisiin kuherrella kenenkään häiritsemättä.

 

40.jpg

Paikka oli aivan satumaisen ihana ja rantaelämä oli kummallekin mieleen. He rakensivat hiekkalinnan, uivat meressä ja kaivoivat rantahiekasta aarteita. Mutta ennen kaikkea he saivat olla yhdessä tässä paratiisissa kaukana pahasta maailmasta.

 

39.jpg

Päivä vaihtui illaksi ja rannalle sytytettiin nuotio. Nocturno kertoi perheensä elävän vain öisin eikä hän pitänyt siitä synkkyydestä. Siksi hän ei enää haluaisi palata kotitaloonsa asumaan yliopistosta valmistumisen jälkeen. Nadia sanoi ymmärtävänsä. Hänellä oli omat syynsä olla palaamatta enää koskaan Elboniaan, mutta hän ei vielä halunnut uskoutua Nocturnolle. Kyllä sitä kerkiäisi vielä myöhemminkin. Olihan heillä aikaa. Koko elämä edessä.

 

 

39a.jpg

Vaikka Nocturno oli ujo, niin hän oli kuitenkin erittäin leikkisä. (Minulla ei olekaan vähään aikaan ollut kylpyamme-merirosvoa). - Ohoi, maata näkyvissä!

 

 

41.jpg

Loman jälkeen Nocturno päätti kysyä neuvoa ystävältään Jesseltä. - Mitä minun pitäisi nyt tehdä? Haluaisin esitellä Nadian isälleni, mutta minua huolestuttaa, että siitä tulee katastrofi. Yleensä kaikki simit pelkäävät isääni aivan kauheasti, koska hän on vampyyri. - Nadia ei pelästy kovin vähästä, totesi Jesse ja niin asia oli sitten selvä.

 

42.jpg

Nocturno kutsui isänsä heti seuraavana yönä taas kylään ja tämä lentää liihotteli paikalle lepakkona. Nocturno oli pelännyt aivan turhaan, sillä Nadia ei suinkaan kammonnut Vladia ollenkaan, vaan he tulivat hyvin toimeen heti alusta alkaen. - Sehän meni hyvin, totesi Nocturno helpottuneena.

 

43.jpg

Vlad oli utelias kuulemaan Nadian alkuperästä, sillä hän tiesi tarinan susista, jotka olivat hoivanneet pikkutyttöä ja tuoneet hänet simiperheeseen adoptoitavaksi. Nadia piti Vladin kysymyksiä tungetteluna eikä halunnut ruveta tässä ja nyt ruotimaan itselleen niin kipeitä asioita. Ja sitä paitsi eihän hän tiennyt sen enempää itsekkään.

 

 

45.jpg

Joku oli laittanut aamupalaksi plättyjä. Aamiaispöydässä Nadia vasta huomasi, että joku muukin oli kiinnostunut hänen Nocturnostaan. Ihan selvästi tuo alien-tyttö yritti jotain. - Ehkä Nocturno tykkääkin enemmän hänestä kuin minusta. Hehän ovat samanvärisiäkin ja sopivat siksi paremmin yhteen, Nadia kidutti itseään synkillä mietteillä. Pian häneen iski epävarmuus ja hän huomasi ajatustensa risteilevän sinne tänne. - Onkohan heidän välillään jotain? Tuo tyttö vaikuttaa niin itsevarmalta. Voi ei, mä kuolen jos niillä on jotain! Nadia tunsi kuumien kyynelten pyrkivän esiin, mutta tukahdutti niiskauksen viime hetkellä. Plätyt jäivät häneltä syömättä.

 

46.jpg

Illalla Nadia uskoutui epäilyistään Mirvalle, joka ymmärsi heti, miltä Nadiasta tuntui. Mirva sanoi, että se vihreä narttu yritti kaikkia miehiä, sekä vapaita että varattuja. Nadia kauhistui ja pyysi Mirvaa kertomaan heti, jos saisi jotain selville Nocturnosta. Mirva lupasi ja heistä tuli sen illan jälkeen sydänystävät.

 

47.jpg

Nadia tarvitsi aikaa ajatella ja hän päätti ottaa hiukan etäisyyttä Nocturnoon. Ikävissään hän soitti Nannalle pyytäen kotiväkeä kyläilemään. - Kaikkien muidenkin vanhemmat ovat käyneet täällä, tulkaa ihmeessä, hän pyysi.

 

48.jpg

Nanna ja Burton tulivat oikein mielellään, sillä Nadia oli heille yhtä rakas kuin oma tytär. - Vai tämän näköisessä talossa sitä majaillaan, sanoi Burton. Tämä on hiukan pienempi kuin se, jossa me aikoinaan asuimme opiskeluaikana, mutta enemmän kodinomainen järjestely. - No mutta täällähän on todella viihtyisät oltavat, sanoi Nanna.

 

52.jpg

Nadia hellitteli tulossa olevaa vauvaa ja silitti Nannan massua. - Ihanaa että tulee vielä yksi lapsi, sanoi Nanna. Se on oikea taivaanlahja. - Niin varmasti, vastasi Nadia ja onnitteli lämpimästi Nannaa. Samalla hän kuitenkin tunsi itsensä ulkopuoliseksi ja pelkäsi vieraantuneensa lopullisesti perheestään.

 

53.jpg

Nanna ja Burton olivat jo lähdössä, kun eräs ikävä lehtori tuli vastaan ja tökkäsi Burtonia nenään. Se oli varmaankin joku vanha opettaja, joka ei ollut koskaan pitänyt Burtonista.

Nadia tunsi olonsa edelleen yksinäiseksi. Hän ei tuntenut kuuluvansa enää minnekään. Hän ymmärsi, että olisi parasta, jos välit vihdoin korjaantuisivat Nocturnon kanssa.

 

 

54.jpg

Oli kuuma kesäpäivä, kun Nocturno yllättäen sai lämpöhalvauksen ja pyörtyi. Hyvä ettei kaatunut uima-altaaseen.

 

 

55.jpg

Mirva kaatoi vettä Nocturnon kasvoille, jotta tämä virkoaisi. Se tepsikin ja Nocturno nousi vettä pärskien. - Huh, mites tässä nyt näin kävi? hän ihmetteli.

 

56.jpg

Eräänä iltana päätettiin lähteä koko porukalla diskoon ja Nocturno ryhtyi tiskijukaksi. Homma näytti luonnistuvan häneltä kuin itsestään.

 

57.jpg

Kaikki muut pitivät kovasti Nocturnon valitsemasta musiikista ja jorasivat aivan hulluna, mutta Bobbo vain seisoskeli ja oli omissa mietteissään. Tämä oli heidän viimeinen yhteinen iltansa ulkona ennen valmistumista. Pian porukka hajaantuisi ja he lähtisivät kukin omille teilleen.

 

65.jpg

Nocturno ja Nadia olivat myös piinallisen tietoisia siitä, että opiskelut lähestyivät loppuaan. He kumpikin toivoivat voivansa korjata suhteensa ennalleen sitä ennen. Nocturno ei edes tiennyt, mistä Nadia oli niin loukkaantunut, sillä hän oli koko ajan ollut ihan kiltti poika eikä ollut vilkaissutkaan muita. Nadia sanoi: - Ehkä teki hyvää pitää pientä taukoa meidän suhteessa. Kerkisin ajatella asioita rauhassa ja nyt epävarmuus on tiessään.  - Haluan olla vain sinun kanssasi, sanoi Nocturno. Olen koko ajan halunnut vain sinua.

 

66.jpg

Nocturno muisteli heidän ihanaa yhteistä lomareissuaan ja sanoi, että meressä uiminen oli ollut kaikkein parasta. - Rakastan merta ja haluaisin muuttaa merenrataan asumaan. Mitä sanot, muruseni, jos muutetaan yhteen ja ostetaan rantatontti? ehdotti Nocturno.

 

67.jpg

Nadiasta se oli kertakaikkiaan loistava ajatus. - Voi kulta rakas, juuri niin me teemme, hän vahvisti. - Ei erota enää ikinä, mutisi Nocturno suukkojen välissä.

 

 

68.jpg

Sitten koitti se odotettu valmistujaispäivä. Nocturno onnitteli Nadiaa hyvin arvosanoin suoritetusta loppukokeesta. - Tavataan sitten siellä uudessa paikassa, kuten sovittiin, sanoi Nadia. - Tulethan varmasti, vannotti Nocturno, en kestäisi elää ilman sinua rakas.

 

69.jpg

- Tietysti tulen! Hei sitten rakas, nähdään kohta, Nadia vilkutti hyvästiksi Nocturnolle, joka oli juuri soittanut taksin itselleen. Niin Nocturno poistui tontilta ja Nadia pakkasi talosta vielä tavaraluetteloonsa kaikkea tarpeellista.

 

70.jpg

Sitten oli Nadiankin lähdettävä ja talo suljettiin. Nadia nousi taksiin huolten painaessa hänen mieltään. Nyt hän oli täysi-ikäinen ja oikeutettu saamaan perintönsä. Mitähän se piti sisällään ja miten hän pystyisi selvittämään menneisyytensä saloja? Voi kunpa Guttan olisi vielä elossa!

 

 

------------------------

 

Nadia ja Nocturno eivät enää palaa Elboniaan, sillä heillä on ihan oma erilainen ja jännittävä tarinansa, joka vain odottaa kertomistaan. Ilmoitan sitten, kun saan aikaiseksi omat sivut sille.

 

----------------------